Jännittäviä kuvituksia sadun ja historian rajamailta Erkkolassa

01.02.2018

Rudolf Koivu, Kultalintu 1927. Amerin KulttuurisäätiöKruunun jäljillä -näyttely on esillä Taiteilijakoti Erkkolassa 27.5. asti. Fantasiaa ja historiaa yhdistävässä näyttelyssä on esillä kuvituksia 1900-luvun tärkeimmiltä satukuvittajilta alkaen Rudolf Koivusta ja Martta Wendelinistä Eeli Jaatiseen ja Onni Muusariin. Näyttelyssä sekoitetaan sadun ja historian maailmaa. Kuvituksissa on kadonneita aarteita, linnoja, ritareja, prinsessoja ja hirviöitä.

Sadun maailmassa on tyypillistä hyvän ja pahan kamppailu. Sankari tai sankaritar kohtaa erilaisia vaikeuksia ja jännittäviä tapahtumia, joissa kamppailtuaan hän voi löytää onnen. Usein sadussa palkitaan hyvyydestä ja vilpittömyydestä. Sadussa voi joutua yllättäen noidutuksi toiseen olomuotoon tai suorittamaan urotyötä. Rudolf Koivun kuvittamassa Kultalintu-sadussa (1927) ilkeä noita on vanginnut kuninkaantyttären kultalinnuksi puun oksalle. Kuu-ukon neuvojen ja auringon nuolien avulla poika saa pelastettua prinsessan. Ensin hänen tosin pitää luvata taistella kärsivien puolesta pahuuden voimia vastaan.

Kaikille tuttuja satuja ovat klassikkosadut kuten Grimmin veljesten sadut Lumikista, Prinsessa Ruususesta tai Punahilkasta, joista näyttelyssä nähdään Rudolf Koivun kuvitukset 1940-luvulta. Nämä sadut perustuvat yhteiseen eurooppalaiseen kertomustraditioon, joka on innostanut muitakin sadunkertojia kuten suomalaista Zacharias Topeliusta 1800-luvulla. Martta Wendelin on kuvittanut Topeliuksen satuja Lukemisia lapsille -kirjasarjassa 1920-30-luvuilla. Topelius kirjoitti myös lastennäytelmiä kuten Lintu sininen ja Hyrrä sekä historiallisia romaaneja. Valistuksen Joulupukki ja Pieni joulupukki -lastenlehdissä julkaistiin paljon suomalaisten kirjailijoiden kirjoittamia satuja. Osa näistä pyrki olemaan opettavaisia kuten Jorma Mäenpään kirjoittama ja Rudolf Koivun kuvittama tarina Prinsessan puvuista (1944). Kaikissa saduissa ei välttämättä ole selkeää tarinaa. Esimerkiksi Raul Roine kirjoitti paljon filosofisia satuja, joissa pohditaan elämää ja sen tarkoitusta. Ajan kulku oli läheinen mysteeri Roineelle, mikä näkyy Koivun kuvittamassa sadussa Ajan ratas (1941).

Näyttelyssä on esillä myös harvinaisia Martta Wendelinin luonnoksia Kultaisen pikarin salaisuus -sarjakuvaan Seura-lehteen vuodelta 1936. Ranskan vallankumouksen aikoihin liittyvän Paronitar Orczyn Punainen neilikka -romaanisarjan kuvitukset ovat myös Wendelinin kuvittamia. Näyttely on koottu Tuusulan taidemuseon ja Amerin Kulttuurisäätiön kuvituskokoelmista.

Kruunun jäljillä
31.1.-27.5.2018

Taiteilijakoti Erkkola
Tuusulan taidemuseo
Rantatie 25, Tuusula
Puh. 09 8718 3471

Avoinna
27.1.-30.4. ke-su klo 12-17
1.5.-31.8. ti-su klo 11-18

Pääsymaksut 5/4/2 €

Takaisin