Näyttelyt Erkkolassa

Viivi von Schrowe-Kallio, Hattupäinen nainen, Kemin taidemuseo, kuva Pentti KorpelaYstävättäret taiteessa ja elämässä
26.9.–16.12.2018
1920-luvulta alkaen naisen rooli taiteilijana sai uusia piirteitä ajan vapautuneesta ja poikamaisesta jazztytöstä. Nainen saattoi luoda uraa taiteilijana, vaikka samalla olisi perheenäiti tai aviopuoliso. Martta Wendelin elätti itsensä kuvittajana, mutta maalaaminen säilyi rinnalla. Hänen taiteilijaystävättäristään ja opiskelutovereistaan osa yhdisti perheen, avioliiton ja työn, mutta osa jätti maalaamisen. Taidenäyttelyihin osallistuminen, yhteiset työtilat ja maalausmatkat yhdistivät Wendeliniä ja hänen tovereitaan kuten Hanna Suomalaista, Viivi von Schrowe-Kalliota ja Helny Tigerstedtiä 1920–30-luvuilla.

Heli Laaksonen, RastasHeli Laaksonen – Ilma luppa
Maalauksia margariinirasiaan, puulle ja muulle
6.2.–19.5.2019
Kirjailija ja runoilija Heli Laaksonen (s. 1972) koettelee siipiään kuvataiteen puolella. Hänen esikoisnäyttelynsä oli syksyllä 2017 Harjavallassa Emil Cedercreutzin museossa, josta hänet kutsuttiin Erkkolaan. Laaksosen kuvat muistuttavat hänen runojaan – jokainen teos on kuin runo, usein leikkisä ja pohdiskeleva. Teoksissa on luonnonläheisyyttä – floraa ja faunaa – yhdistyneenä arjen asioihin kuten parkkikiekkoihin, linnunpönttöihin tai einesrasioihin. Materiaaleissa on luonnonpuuta tai ready made -esineitä, vaikka ne ovat pääosin maalauksia.

Lisää näyttelystä >

ErkkoSydänten mies
170 vuotta J. H. Erkon syntymästä
28.5.–22.9.2019
Runoilija J. H. Erkko oli valloittava persoonallisuus, joka julkaisi ensimmäiset runonsa jo opiskeluvuosinaan. Erkko esiintyi monissa juhlatilaisuuksissa ja puhutteli aikalaisten sydä-miä. Hän edusti vuosisadan uutta ihmistä, joka nousi köyhän kansan parista opiskelun avulla sivistyneeseen keskiluokkaan. Erkko tunsi ajan aatteet: hän tunnusti työväestön ja naisten oikeudet ja auttoi vähäosaisia. Runoissaan ja näytelmissään hän kuvasti ajan isänmaallisia ja poliittisia tunnelmia. Monet Erkon lyyriset runot ovat suomalaisen runouden klassikkoja. Lauluiksi sävellettyinä hänen runonsa "No onkos tullut kesä" ja "Olet maamme armahin Suomenmaa" ovat edelleenkin suomalaisille rakkaita. Näyttelyssä juhlitaan runoilijaa taide-teosten, valokuvien ja arkistoaineiston avulla.

Titta Aaltonen, Tuhkimo, installaatio Tuhkimo-aiheista kanavatöistä, 2017Muistatko Lumikin, Tuhkimon ja Punahilkan?
Satuhahmoja kuvitus- ja nykytaiteessa
2.10.–15.12.2019
Martta Wendelin, Rudolf Koivu, Pilvi Takala, Titta Aaltonen, Katja Tukiainen

Erkkolan syksyn näyttelyssä sukelletaan sadun maailmaan. Pääosassa ovat Grimmin satujen hahmot: Punahilkka, Lumikki, Tuhkimo ja Prinsessa Ruusunen. Tuttujen satujen taustalla on vaikutteita aina Kiinasta ja Intiasta asti. Satuihin kätkeytyy opetuksia elämästä, sen hyvistä ja huonoista puolista. Saduissa onnellinen loppu saadaan ihmeellisen sattuman tai tapahtuman kautta. Suomalaiset nykytaiteilijat käsittelevät sadun avulla lapsuuteen, naiseuteen ja toiseuteen liittyviä aiheita.