Kalevala-taidetta Erkkolan uudessa näyttelyssä

04.02.2020

S.A. Keinänen, Kullervo paimenessa 1896, Kansallisgalleria Ateneum. Kuva Kansallisgalleria, Antti KarvinenKeskiviikkona 5.2. avautuvassa Taiteilijakoti Erkkolan näyttelyssä tutustutaan Kalevala-taiteeseen 1800-luvun puolivälistä 1900-luvulle. Kalevalan runojen myyttiset henkilöt ovat verrattavissa antiikin tarujen sankareihin. Varhaisimpia Kalevalan kuvittajia oli R. W. Ekman, mutta Akseli Gallen-Kallelan taide on eniten muokannut mielikuvia Kalevalan sankareista.

Kalevala alkaa kertomuksella maailman syntymisestä. Meren yli lentävä sotka löysi pesäpaikan Ilmattaren polvelta, jolle laski yhden rautaisen ja kuusi kultaista munaa. Munista kuoriutuivat maa, ja taivaankappaleet. Samoin Kalevalan suuri tietäjä Väinämöinen syntyi Ilmattaresta. Suomalaisten kuvataiteilijoiden suosikkihahmoiksi ovat nousseet myös Aino, Lemminkäinen ja Kullervo. S. A. Keinäsen Kullervo paimenessa -maalauksen Kullervo tosin näyttää nykyihmisestä tutkivan matkapuhelintaan ennemmin kuin leipään leivotun kiven katkaisemaa puukkoaan. Näyttelyssä nähdään R. W. Ekmanin Kalevala-aiheisia teoksia, joita hän teki 1850–60-luvuilla saavuttamatta toivomaansa menestystä. Ekmanin maalaus Väinämöinen ja Pohjan neito (1861) perustuu Kalevala-kuvituksiin, jotka julkaistiin Kalevala – Suomen kansan Urostarina -nimisinä grafiikansalkkuina vuosina 1860–63.

R. W. Ekman, Väinämöinen ja Pohjan neito, 1861, KalevalaseuraKultakauden ajan taiteilijat kävivät Karjalassa Elias Lönnrotin jalanjäljillä saamassa vaikutteita. Akseli Gallen-Kallela oli ensimmäinen taiteilijakareliaani, joka kesällä 1890 teki matkan Vienan Karjalaan Paanajärvelle. Muita kareliaaneja olivat taidemaalarit Louis Sparre ja Pekka Halonen. Näyttelyssä nähdään Gallen-Kallelan myöhäisempiä Kalevala-aiheita kuten kookas öljyvärimaalaus Väinämöisen venematka 1910-luvulta sekä sarja Suur-Kalevalan kuvitusluonnoksia 1920-luvun lopusta.

1930-luvun puolivälissä Martta Wendelin teki matkoja Itä-Karjalaan Suistamon runonlaulajien kylään. Wendelin Kalevala-aiheisesta maalauksesta Marjatta matala neiti (1933) on löytynyt ennennäkemätön guassiluonnos tähän näyttelyyn. Wendelinin aikalaiskuvittaja Rudolf Koivu on kuvannut kalevalaisia aiheita. Näyttelyn moderneimmat Kalevala-aiheiset maalaukset ovat Eva Cederströmiltä ja Alpo Jaakolalta.

Kalevalan päivää juhlitaan Erkkolassa

Kalevalan päivää vietetään pe 28.2. ja Erkkolassa on tarjolla monenlaista tekemistä koko perheelle. Sanataidepajassa klo 13–16 pääsee kokeilemaan kalevalamittaan kirjoittamista ja tekemään omasta elämästä runoa. Voit myös piirtää anfangeja, kuunnella kanteleen soittoa ja inspiroitua Kalevalan tarinoista ja niiden tulkinnoista. Näyttelyamanuenssi Päivi Ahdeoja-Määtän erikoisopastus "Kalevalan sankarittaria ja sankareita" alkaa klo 17.

Maailma sotkan munasta
– Kalevala taiteessa ja kuvituksissa
5.2.–24.5.2020

Taiteilijakoti Erkkola
Tuusulan taidemuseo
Rantatie 25, Tuusula
Puh. 040 314 3471, erkkola@tuusula.fi
www.erkkola.fi
www.facebook.com/erkkola
www.instagram.com/taiteilijakoti_erkkola

Avoinna
5.2.–30.4. ke–su klo 12–17
1.5.–31.8. ti–su klo 11–18

Pääsymaksut
aikuiset 5 €
eläkeläiset, opiskelijat 4 €
lapset (7–16 v.) 2 €
Museokortti-museo

Yleisöopastus
sunnuntaisin klo 16

Tapahtumia Erkkolassa
www.erkkola.fi/tapahtumat

Takaisin