Kaupungin liikahduksia Erkkolan näyttelyssä
13.02.2024
Moderni taide esittäytyy Taiteilijakoti Erkkolan kevään näyttelyssä 14.2. alkaen. Näyttelyn keskiössä on taidemaalari, -graafikko ja kuvanveistäjä Lars-Gunnar Nordströmin (1924–2014) taide, jonka 100-vuotisjuhlavuotta vietetään tänä vuonna. Varhaiskauden kubismin jälkeen Nordström siirtyi ei-esittävään taiteeseen, konkretismiin, joka ilmeni paitsi maalauksissa myös upeissa teräsveistoksissa. Nordströmin teosten lisäksi on esillä kaupunkiaiheisia maalauksia 1910–30-luvuilta muun muassa Ellen Thesleffiltä, Ragnar Ekelundilta ja Marcus Collinilta.
Moderni elämänmuoto kaupunkilaisine aiheineen tuli suomalaiseen taiteeseen 1920-luvulta alkaen. Suuret metropolit New York ja Pariisi olivat esikuvina myös nuorelle Lars-Gunnar Nordströmille. Hän aloitti kubistisvaikutteisilla maalauksilla ja grafiikalla, mutta päätyi suomalalaisen konkretismin airueeksi. Jo vuonna 1939 Nordström näki ensi kerran ranskalaisten modernistien kuten Pablo Picasson ja Georges Braquen teoksia taidenäyttelyssä. Lempinimen Nubben Nordström sai kouluaikoina.
L-G Nordsröm, Sininen hetki, grafiikka 1948, Taide- ja museokeskus Sinkka
Jazz-musiikki alkoi kiinnostaa Nordströmiä varhain, ja jazzorkesterit tulivat piirrosten aiheiksi. Taiteilijan omissa abstrakteissa sommitelmissa voi nähdä musiikin kaltaista rytmiä ja ilmaisua. Konkretismin taidekäsityksen mukaan maalauksen tulee perustua yksin viivan, värin ja pinnan kokonaisuuteen. Tälle Nordström pysyi uskollisena koko ikänsä. Myös hänen veistoksissaan näkyi sama; abstraktit muodot korostuivat viivoissa ja pinnoissa. Nordström teki 1950-luvulta alkaen abstrakteja maalauksia julkisiin tiloihin. Hän sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1972. Lisäksi hän oli taiteilijaprofessorina 1985–1990.
Erkkolan näyttelyssä on esillä Lars-Gunnar Nordströmin taiteen lisäksi teoksia varhaisilta suomalaisilta modernisteilta kuten Sigrid Schaumanilta ja Ellen Thesleffiltä sekä Marraskuun ryhmän Marcus Collinilta, Eero Nelimarkalta ja Ragnar Ekelundilta. Teoksia on esillä myös 1920-luvun Tulenkantajiin kuuluneelta Väinö Kunnakselta ja värimaailmaltaan lähellä marraskuulaisia olleilta Werner Åströmiltä ja Martta Wendeliniltä sekä kultakauden taiteilijoihin kuuluneelta Väinö Hämäläiseltä.
Eero Nelimarkka, Talo Ranskassa, öljy 1920, Nelimarkka-Rahasto
Martta Wendelin, Helsinki, öljy 1930-luku, Tuusulan taidekokoelma. Kuva Museokuva
Nordströmin taide näkyy Tuusulassa
Erkkolassa nähdään useita vaikuttavia abstrakteja teoksia L-G Nordströmin taidesäätiön talletuskokoelmasta. Säätiö talletti Tuusulan taidemuseolle vuonna 2013 osan kokoelmansa teoksia, etupäässä veistoksia, maalauksia ja myös grafiikkaa. Näyttelyssä on esillä Nordströmin teoksia myös EMMA – Espoon Modernin taiteen museon sekä Taide- ja museokeskus Sinkan kokoelmista.
Lars-Gunnar Nordströmin ulkoveistoksia on esillä Rykmentinpuiston Puustellinmetsän puistossa, joka oli osa Tuusulan asuntomessualuetta vuonna 2020. Teoksia on suunnitteilla sijoittaa myös muualle Rykmentinpuiston alueelle tulevaisuudessa. Tuusulassa juhlitaan taiteilijaa myös Nubben 100 -festivaalissa 23.–24.2.2024 kulttuuritalo Moniossa. Nubben intohimo jazziin näkyy Tuusulassa myös useissa konserteissa ja tapahtumissa tämän vuoden aikana.
Lars-Gunnar Nordströmin juhlavuoden tiedote: Monipuoliset näyttelyt ja tapahtumat juhlistavat Lars Gunnar “Nubben” Nordströmin 100-vuotisjuhlavuotta
Liikahduksia – modernin kaupungin aiheita 1900-luvulta
Lars-Gunnar Nordströmin syntymästä 100 vuotta
14.2.–26.5.2024
Taiteilijakoti Erkkola
Tuusulan museo
Rantatie 25, Tuusula
www.erkkola.fi
www.facebook.com/erkkola
www.instagram.com/taiteilijakoti_erkkola
www.youtube.com/tuusulanmuseo
Avoinna
14.2.–1.5. ke–su 12–17
2.5.–26.5. ti–su 10–17
Pääsymaksut
8/6/0 €
Museokortti
Kaikukortti