Erkkola
Takaisin ylös

Tuhat ja yksi yötä - Idän hurmaa kuvitustaiteessa

RudolfKoivu_Kiinalainenprinsessa_kuvitus_satuun_Olikaksiprinsessaa_vesiväri_1930-luku_AmerinKulttuurisäätiö_www
7.6.–18.9.2016

Taiteilijakoti Erkkolan kesänäyttelyssä idän ihmeellinen maailma avautuu katsojalle upeiden satukuvitusten kautta. Näyttelyssä nähdään Arabian sinisiä öitä, intialaisia palatseja, kiinalaisia pagodeja ja prinsessoja muun muassa Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin tulkitsemina. Teoksia on esillä Amerin Kulttuurisäätiön, WSOY:n ja Tuusulan taidemuseon kokoelmista.

Rudolf Koivun itämaiset aiheet

Rudolf Koivun kuvittajanuran kruunasi Kaarlo Merikosken suomentaman Tuhat ja yksi yötä -kirjan kuvitustyö vuonna 1945. Koivu kuvitti ensimmäisenä Suomessa Tuhannen ja yhden yön sadut juhlapainoksena, jossa oli parisenkymmentä mustavalkoista ja kymmenkunta värikuvaa. Tämä ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun Koivu tulkitsi itämaisia aiheita kuvituksissaan. Koivun varhaisimmassa itämaisaiheisessa satukuvituksessa Isän uskollinen palvelija vuodelta 1915 näkyy Arabian sinisiä öitä ja satumaista palatsielämää.

1930-luvulla Koivu kuvitti satukirjailija Raul Roineen itämaisia satuja kuten Kiinaan sijoittuvat Porsliiniprinsessan ja Vihreän lohikäärmeen sekä intialaisen sadun Ihmeitten ihme. Surrealistinen Elämään mieltynyt Dirai Radsha -satu tapahtui Intiassa ja kertoi Katmandun valtiaasta ja Kali-jumalattaresta. Koivu sai kuvituksiinsa vaikutteita Euroopassa pinnalla olleesta orientalismista, missä itämaiset aiheet läpäisivät koko taidekentän aina balettiesityksistä kuvataiteisiin ja musiikkiin. Koivun itämaiset satukuvitukset muodostavat näyttelyssä laajan kokonaisuuden ja täyttävät Taiteilijakoti Erkkolan alakerran.

Martta Wendelin, Venny Soldan-Brofeldt ja muita kuvittajia

Rudolf Koivun lisäksi myös useat muut suomalaiset kuvitustaiteilijat käsittelivät töissään itämaisia aiheita. Ilmiönä orientalismi, eli kiinnostus itäisiä maita kohtaan, levisi Keski-Euroopasta Suomeen asti ja näkyi täällä erityisesti 1900-luvun alkupuoliskolla. Venny Soldan-Brofeldtin vuonna 1905 tekemässä kuvituksessa Heips, Upi ja Apis-härkä -satuun näkyy muinaisen Egyptin vaikutus. Martta Wendelinin 1920–30-lukujen viihderomaanien kansikuvissa oli Aasian henkeä pagodirakennelmissa, kukkivissa kirsikkapuissa tai kimonoasuissa naisissa. Valistuksen lastenkirjojen kuvittaja Helga Sjöstedt kuvitti itämaisia aiheita satukirjojen kansikuviin ja Japaniin tai Kiinaan sijoittuviin satuihin lapsenomaiseen tyyliinsä

Rudolf Koivu_Aladdin ja taikalamppu_1945_Amerin Kulttuurisäätiö_www
Tuhat ja yksi yötä - Idän hurmaa kuvitustaiteessa

7.6.-18.9.2016


Taiteilijakoti Erkkola
Tuusulan taidemuseo
Rantatie 25, Tuusula
Puh. 09 8718 3471
www.erkkola.fi
www.facebook.com/erkkola

Avoinna
1.5.–31.8. ti–su klo 11–18
1.9.–31.12. ke–su klo 12–17

Pääsymaksut
5/4/2 €